Tämä postaus on kirjoitettu yhdessä persoonaintoilija, Imene Belabbasin kanssa, joka tekee opinnäytetyötään persoonista.

Esittely:

Postaus linjaa joitain teorioita persoonien käytöstä suunnitteluprosessissa ja siitä, millaisia persoonien tulisi olla. Näkemykset perustuvat Changin ja muiden julkaisemaan tutkimukseen:

Chang, Y., Lim, Y., & Stolterman, E. (2008). Personas: From Theory to Practices. Proceedings of the 5th Nordic Conference on Human-Computer Interaction: Building Bridges, 439–442. https://doi.org/10.1145/1463160.1463214

Ihmiskeskeisen suunnittelun teoriassa persoonat ovat olennainen tekniikka, joka auttaa suunnittelijoita ymmärtämään, kuvaamaan ja selkeyttämään käyttäjän tavoitteita ja käyttäytymistä [4,5,6,8,15,18,20,21]. Persoonaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon joitakin pääkriteereitä.

Persoona on luotu ymmärtämään käyttäjäryhmän käyttäytymistä, tarpeita ja tavoitteita. Se tulisi ensisijaisesti suunnitella käyttäjän ominaisuuksien kuvaukseksi, joka esitetään teksti- ja kuvamuodossa [4].

Käytännössä ammatinharjoittajat voivat määritellä persoonat eri tavalla, koska ne ovat hyödyllinen työkalu kommunikoida sidosryhmien kanssa, ohjata suunnittelupäätöstä helpottamalla suunnitteluprosessia ja saavuttaa tarkempia tuloksia.

Artikkelissa tehdään ero persoonien määritelmän ja käytön välillä teoriassa ja käytännössä:

	Teoria	Käytäntö
Personien rakenne:   Mihin meidän tulisi perustaa persoona luotaessa?	Perustuu vain käyttäjätutkimuksiin.	Käyttäjätutkimukset. Suunnittelijoiden kokemukset ja oletukset. [1,2,7,13,16,19,22].
Persoonien luominen:   Kuinka persoonia luodaan?	Perustuu käyttäjätutkimusten tuloksiin.[8] [18]	Suunnittelijoiden omia ajatuksia.
Persoonien esittäminen:   Mitä persoona edustaa?	Persoona on “design vain yhdestä henkilöstä”. [6][4][5]	Persoonan luominen perustuu käyttäjäryhmän, ei vain yhden käyttäjän sekoitukseen.
Persoonien luomisen ajoitus:   Milloin kokonaisen persoonan luominen on valmis?	Tavoitteeseen kohdistettu suunnittelu alussa	Persoona voidaan luoda muissa suunnitteluprosessin vaiheissa, eikä sitä voi saada valmiiksi ennen suunnitteluprosessin loppua, koska persoonaa muokataan ja päivitetään jatkuvasti.
Persoonien käyttö:   Vaikuttaako persoonan rakennustapa persoonan käyttötapaan?	Aikaisempaan kirjallisuuteen perustuvan kuvitteellisen persoonan käyttäminen, ilman persoonien päärakennetta johtaa: ajatuksen tasolle jääneisiin persooniin.	Itsetehdyn persoonan käyttö lisää sen uskottavuutta ja ymmärrystä
Persoonien interaktiivisuus ja dynaamisuus:   Ovatko persoonat staattisia vai joustavia suunnitteluprosessin aikana?	Persoonat ovat muuttumattomia luomisen jälkeen: muokattu kuva ja kuvaus käyttäjistä	Persoonat ovat interaktiivisia, joustavia, muuttuvat suunnitteluprosessin mukana dynaamisesti suunnittelijan mieltymysten ja suunnittelukontekstin mukaan.

Vaikutukset:

Even if practitioners use the theory to enrich their mind with the methodological approach of creating a persona, but, when it comes to the design process in practice, many attributes changes, the content of the personas, the timing of the persona generation, the use of the personas and what a persona should refer to, all this differ from theory to practice.

Vaikka ammattilaiset käyttävät teoriaa rikastaakseen mieltään persoonan luomisen metodologisella lähestymistavalla, mutta käytännön suunnitteluprosessissa monet attribuutit muuttuvat – persoonan sisältö, persoonan luomisen ajoitus, persoonien käyttö ja se, mihin persoonan tulisi viitata – kaikki tämä vaihtelee teoriasta käytäntöön.

Tärkeimmät avainsanat:

Personas, design process, theory, practice, personas creation, personas use, personas interactivity.

Persoonat, suunnitteluprosessi, teoria, käytäntö, persoonan luominen, persoonien käyttö, persoonavuorovaikutus.

Lähteet:

[1] Adlin, T. Ad Hoc or “Assumption” Personas. Retrieved Apr. 6, from http://www.adlininc.com/what_i_do/analysis_ evaluation/2007/03/create_personas.php

[2] Antle, A. N. 2006. Child-Persona: Fact or Fiction? In: Proceedings of DIS06: Designing Interactive Systems: Processes, Practices, Methods & Techniques. ACM Press, New York, pp. 22-30.

[4] Cooper, A. 1999. The Inmates Are Running the Asylum, Indianapolis, Sams.

[5] Cooper A., Reimann R., Cronin, D. 2007. About Face 3: The Essentials of Interaction Design. Indianapolis, Wiley.

[6] Cooper A. 2003. The Origin of Personas. Retrieved June 12, 2008, from http://www.cooper.com/journal/2003/08/the_ origin_of_personas.html

[7] Fried, J. 2007. Ask 37signals: Personas? Retrieved Feb. 19, 2007, from http://www.37signals.com/svn/posts/690-ask37signals-personas

[8] Goodwin, K. 2001. Perfecting Your Personas. Retrieved Oct. 24, 2007, from http://www.cooper.com/journal/2001/08/ perfecting_your_personas.html

[13] The Interaction Design Association (IXDA) online community. 2007. Retrieved Nov. 19, 2007, from http://gamma.ixda.org/discuss.php?post=22531

[15] Mulder, S. & Yaar, Z. 2007. The User is Always Right: A Practical Guide to Creating and Using Personas for the Web. Berkely: The New Riders.

[16] Norman, D. 2004. Ad-Hoc Personas & Empathetic Focus. Retrieved Feb. 9, 2008, from http://www.jnd.org/dn.mss/personas_empath.html

[18] Perfetti, C. 2007. Goal-Directed Design: An Interview with Kim Goodwin. Retrieved Jan. 29, 2008, from http://www.uie.com/articles/goal_directed_design/

[19] Porter, J. 2008. Personas and the Advantage of Designing for Yourself. Retrieved Feb. 3, 2008, from http://bokardo.com/archives/personas-and-the-advantage-ofdesigning-for-yourself/

[20] Pruitt, J. & Adlin, T. 2006. The Persona Lifecycle. San Francisco: Morgan Kaufmann.

[21] Pruitt, J. & Grudin J. 2003. Personas: Practice and Theory. Proceedings of the 2003 Conference on Designing for User Experience, ACM Press, New York.

[22] Saffer, D. 2005. Persona Non Grata. Retrieved Nov. 7 2007, from:http://www.adaptivepath.com/ideas/essays/archives/000 524.php