Persoonatutkimuksia ja -kokeita suunniteltaessa haasteena on tehtävien luominen. Toisin sanoen, mitä pyydämme osallistujia tekemään persoonalle?

Kirjoitan tätä postausta saadakseni vastauksia tähän persoonatehtävien suunnittelua koskevaan ikuiseen kysymykseen.

Persoonatehtävätyypit

Kaiken kaikkiaan voimme luokitella persoonatehtävät neljään päätyyppiin:

• luovat tehtävät (esim. kirjoittaminen, suunnittelu)
• hakutehtävät (esim. käyttäjäsegmentin tunnistaminen)
• oppimistehtävät (esim. ymmärtäminen, muistaminen, käsittely)
• viestintätehtävät (esim. käyttäjien ymmärrysten yhdenmukaistaminen)

Luovat tehtävät käsittelevät luovia, alkuperäisiä tuotoksia, jotka saaneet tietonsa ja inspiraationsa käytetyistä persoonista. Tämä voi sisältää laajan valikoiman tuotoksia aina UX-suunnittelun asetteluista ja sapluunoista ohjelmistojen kehyksiin ja malleihin sekä muiden luovien alojen tavoittamiseen, mukaan lukien mainosten suunnittelu tai copywriting, liiketoimintasuunnitelmien luominen, arvolupaukset ja niin edelleen.

Hakutehtävissä käytetään persoonia käyttäjäsegmenttien löytämiseen tai tunnistamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, kuinka voimme löytää optimaaliset tai toivottavat kohderyhmät monista persoonien edustamista kohderyhmistä. Käyttäjäsegmentin tunnistamisessa haemme tiettyä, ennalta määriteltyä kohderyhmää (esim. jääkiekosta kiinnostuneita nuoria miehiä Suomessa). Käyttäjäsegmenttien etsinnässä haluamme löytää optimaaliset persoonat tiettyä tavoitetta varten (esim. mikä persoona maksimoisi kattavuuden tai ulottuvuuden tai edustaisi laajimman valikoiman tarpeita). Tavoite ei välttämättä aina tarkoita laajinta käyttäjien edustusta, mutta se voi käsitellä myös marginaalisia käyttäjäryhmiä (esim. löytää ainutlaatuisimmat tai erilaisimmat persoonat).

Oppimistehtävät käsittelevät asioiden kognitiivista puolta, eli persoonien soveltamista tehtäviin, jotka vaativat oppimista, muistamista, sisäistämistä ja käyttäjäkunnan erityispiirteiden perusteellista ymmärtämistä. Tavoitteena voi esimerkiksi olla selvittää, mikä persoonajoukossa erottaa toisistaan tai mikä tekee heistä samanlaisia. Tämä prosessi on henkilökohtainen ja omituinen; jokainen yksilö ottaisi persoonilta pois eri asioita, varsinkin kun persoonien määrää lisätään.

Viestintätehtävät käsittelevät persooniin liittyvää yhteistoimintaa. Esimerkiksi tiimissä työskennellessä tavoitteena olisi ymmärtää persoonaa samalla tavalla ja siten yhdenmukaistaa asiakkaan tai käyttäjän ymmärrystä tiimin jäsenten kesken. Jos me kaikki pystymme tunnistamaan Jimin ja samaistumaan häneen, olemme valmiimpia tekemään päätöksiä, jotka koskevat Jimiä (esim. ominaisuuksien, hinnoittelun, palvelutason, suositeltujen viestintämenetelmien, odotusten, kipukohtien jne. suhteen).

Persooniin liittyvä suunnittelukokeilu voi sisältää tehtävän jostakin yllä olevista tyypeistä. Jokaisella tehtävätyypillä tulisi olla myös mittaustapa – eli mittareita, jotka kuvaavat käyttäjien käyttäytymistä tai käsityksiä tehtävän yhteydessä.

Persoonatehtävien mittaaminen

Luovissa tehtävissä voisimme mitata esimerkiksi syntyneiden ideoiden määrää, tuotetun tekstin pituutta, tekstin kielellistä monimuotoisuutta, käytettyjen suunnitteluelementtien määrää ja tyyppiä, värialueita ja valintoja, suunnittelun yksityiskohtien määrää perustuen empaattiseen ymmärtämiseen, työtovereiden tai joukkotyöntekijöiden subjektiivinen laatuarvio ja niin edelleen. Myös luovat tehtävät näyttävät vaativan myös luovaa mittaamista.

Hakutehtäviä varten voimme usein määrittää halutun tuloksen (eli lähtötilanteen). Jos osallistuja saa esimerkiksi tehtävän tunnistaa tietty käyttäjäsegmentti persoonien joukosta, voimme varmistaa, pystyikö hän siihen, ja jos kyllä, kuinka kauan se kesti. Voimme myös mitata, kuinka monta askelta tehtävän onnistunut suorittaminen vaati, ja kuinka paljon kognitiivista vaivaa (esim. eye fixation transitions) vaadittiin.

Oppimistehtäviä varten voimme mitata kuinka monta yksityiskohtaa osallistuja muistaa persoonasta joko spontaanisti tai jonkin vihjeen avustuksella (näitä kutsutaan vastaavasti spontaaniksi tai avustetuksi palauttamiseksi). Jos tiedämme asioiden todellisen tilan, kuten persoonan kipupisteet ja pyydämme osallistujaa nimeämään ne persoonan käytön jälkeen, voimme myös mitata muistamisen tarkkuuden, eli oikein muistutettujen yksityiskohtien prosenttiosuuden kaikista kysymistämme tiedoista.

Viestintätehtävissä mittaus on hieman haastavaa. Tutkijat ovat mitanneet, kuinka monta kertaa tiimin jäsenet mainitsevat persoonan nähdäkseen, otettiinko persoonaa ollenkaan huomioon suunnitteluprosessissa. Toisessa tutkimuksessa on myös mitattu ennakkokäsityksiä, joita sidosryhmillä on asiakkaistaan ja kuinka persoonan käyttö muutti näitä ennakkokäsityksiä (eli nimetty tyypillinen käyttäjäryhmä ennen ja jälkeen datalähtöisiä persoonia).

Johtopäätös

Persoonat tukevat lukemattomia tehtävätyyppejä, joista mainitsimme neljä. Jokaisella tehtävätyypillä on erilainen mittaustapa. Omaperäisyyttä ja luovuutta tarvitaan tehokkaiden ja vaikuttavien tehtäväsuunnitelmien ja mittareiden kehittämiseen, jotta voidaan tehdä merkittäviä havaintoja käyttäjien käyttäytymisessä ja käsityksissä.